Varmista tiedon perille meno – panosta saavutettavuuteen

2022-04-12T10:46:00+00:0012.4.2022|

Jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus päästä asioimaan esimerkiksi Kelan toimistoon, oli siellä portaita tai ei. Tätä on esteettömyys yksinkertaisessa muodossa. Vieläkin yksinkertaisempi esimerkki voisi olla katujen hiekoittaminen, että pääsee kauppaan. Esteettömyys on kirjattu lakiin ja digimaailmassa vastaava termi on saavutettavuus. Vuoden 2021 alusta viranomaisten ja julkishallinnon toimijoiden verkkosisältöihin pitää päästä, vaikka näkö, koordinaatio tai raajat eivät riittäisi ”normaaliin” netin käyttöön.

Viranomaiset ja julkishallinnon elimet

  • valtion ja kuntien elimiä, kuten kunnat ja Kela
  • yleisesti välttämättömäksi katsottavat yritykset, kuten pankit ja vakuutusyhtiöt
  • yritykset ja yhteisöt, jotka saavat rahoituksestaan yli 50 % julkisista rahoista.

EU on yhteistyössä W3C-standardointiorganisaation saavutettavuusvaatimusten, eli Web Content Accessibility Guidelinen (WCAG) pohjalta koonnut saavutettavuusdirektiivin. Direktiivissä on kolme eri saavutettavuuden tasoa; A, AA ja AAA, joista A on kevyin ja AAA vaativin. Viranomaiset velvoitetaan tasoon AA. Kriteerit ovat sen verran tiukat, ettei tätäkään tasoa useimmiten pystytä saavuttamaan täysin, jolloin mahdolliset poikkeukset pitää ilmoittaa nettisivulla. Suomessa saavutettavuusdirektiivin toteutumista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Kuka tarvitsee saavutettavaa verkkosisältöä?

Näkö- ja kuulovammaiset tulevat ehkä ensimmäisenä mieleen, mutta ehdottomasti suurin helpotusta tarvitseva ryhmä on kognitiivisista ongelmista kärsivät ihmiset. Kehitysvammojen ja aivoverenkierron häiriöiden lisäksi kasvava ryhmä on ikääntyvät käyttäjät. Pitää myös muistaa, että perusselailua hidastavat syyt voivat olla väliaikaisia; ei tarvitse olla syntymäsokea, pelkkä silmälääkärikäynti voi haitata näköä väliaikaisesti. Jokainen meistä on varmasti myös kokenut huonosti nukuttuja öitä ja niiden seurauksia työtehoon. Saavutettavuutta tarvitsee siis jokainen ainakin joskus.

Neljä perusperiaatetta verkkosisällön saavutettavuudessa

Havaittavuus
Perusajatus on, että kaikki sivulla olevat oleelliset osat ovat havaittavissa tarvittavilla apuvälineillä, esimerkiksi ruudunlukijalla tai näppäimistöä käyttäen.

Hallittavuus
Navigointi on tärkeässä osassa hallittavuudessa. Käyttäjän pitää pystyä löytämään itsensä sivulla milloin tahansa. Näkevälle hiirenkäyttäjälle asia ei ehkä koidu ongelmaksi, mutta ruudunlukijan kanssa kokemus voi olla ikävämpi.

Ymmärrettävyys
Kaikessa yksinkertaisuudessaan sisällön pitää olla helposti luettavaa ja sivuston käyttö helppoa selkeän sivustorakenteen ansiosta. Kaikki sivuston sivut tulee rakentaa samalla rakenteella, eikä käyttäjän tarvitse opetella sivun logiikkaa joka kerta uudestaan.

Toimintavarmuus
Toimintavarmuudella pyritään varmistamaan se, että sivu toimii kaikilla yleisimmillä selaimilla ja selaustekniikoilla

Kaiken perusta on lähdekoodi

Hiiren käytölle pitää aina löytyä joku vaihtoehto. Verkkosivulla pitää pystyä liikkumaan myös esimerkiksi näppäimistön nuolinäppäinten tai pikakomentojen avulla. Mistä näppäimistön takana oleva äly ymmärtää, mitä sivulla on? Se lukee lähdekoodia, jossa kuvaillaan kaikki sivun elementit niin, että selailu eteen- ja taaksepäin ja aiheesta toiseen on mahdollista.

Värityskirjamainen esimerkki: Jos lähdekoodiin ei ole kuvattu eri elementtejä asianmukaisesti, voi äsken sisältö ”näyttää” seuraavalta:

Esimerkkikuva huonosti saavutettavasta tekstistä

Jos koodi on kirjoitettu oikein, saattaisi tulos ”näyttää” tältä:

Esimerkki saavutettavasta tekstistä

Yllä olevassa jäsennellyssä esimerkissä on mahdollisuus etsiä itseä kiinnostavat aiheet otsikoiden tai otsikkotasojen avulla, ohittaa niitä tarvittaessa ja palata kiinnostaviin sisältöihin nopeasti myös myöhemmin.

Laki velvoittaa viranomaisia, mutta myös muiden kannattaa panostaa saavutettavuuteen

Laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta velvoittaa julkisen alan toimijoita tuottamaan eritysryhmille saavuttavia verkkosisältöjä, sillä jokaisella pitää olla oikeus asioida verkossa itsenäisesti. Myös yksityisen sektorin toimijoiden tulee huomioida savutettavuusvaatimukset, jos ne saavat rahoituksensa julkisista varoista tai ovat julkiseen toimijaan verrattavia tai tuottavat oleellisia palveluita, kuten vakuutuslaitokset tai postit. Saavutettavuudessa on kolme luokkaa, josta luokka AA on suositus.

Saavutettavuudesta hyötyjien määrän kasvaessa koko ajan kannattaa myös yksityisten toimijoiden miettiä, miten kasvattaa myyntiä tai nostaa henkilöstön taitoja niin, että tieto osuu ja uppoaa mahdollisimman moneen. Saavutettavat verkkosisällöt, olivat ne sitten verkkoperehdytyksiä tai ajanvarausjärjestelmä parturiin, tuovat lisää asiakkaita.

Celia s.a. WCAG. Luettavissa: https://www.saavutettavasti.fi/verkkosisaltojen-saavutettavuus/wcag/  

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto s.a. Yleistä saavutettavuudesta. Luettavissa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/

Pohjautuu opinnäytetyöhön Saavutettavuus Yritys Oy:n oppimisympäristössä (Kaila, 2021)

Kristiina Kaila
Oppimisratkaisujen asiantuntija

Kristiina, verkko-oppimisen sisällöntuottaja, haluaa tietää taustat ja syyt siihen, miksi asiat tehdään niin kuin tehdään.