Työelämän muutoksen ilmiöitä – oppiminen siirtyy työpaikoille
Uusi todennäköisesti vauhdikkaan työelämän muutoksen vuosikymmen lähestyy.
Syksyn mittaan olen pohtinut omaa työtäni ja sitä osaamista, mitä tarvitsen työssäni tulevaisuudessa.
Kirjoittamalla Googleen: ”Muuttuko työ ” saa yhteensä lähes miljoona eri hakutulosta. Näissä linkeissä keskustellaan rakennemuutoksesta, työllistymistavoista, muuttuuko työ, säilyykö työ tai voidaanko ajatella, että ihminen pysyy samana suhteessa työssä tapahtuviin muutoksiin?
”Future Work Skills 2020” -raportti listaa keskeisiä työssä edellytettäviä taitoja 2020 -luvulla.
Raportin mukaan tulevaisuuden työtaitoja ovat esimerkiksi sosiaalinen älykkyys, uutta luova ja mukautuva ajattelu, kulttuurien välinen osaaminen, kognitiivisen kuorman hallinta ja virtuaalinen yhteistyöosaaminen. Näiden taitojen osaaminen on jo monessa työtehtävässä arkipäivää.
Mitä näiden uusien taitojen oppiminen sitten käytännössä tarkoittaa?
Modernissa työympäristössä nähdään, että oppiminen on osa työn tekemistä ja työn tekeminen on oppimista. Työssä kehittyminen ja työssäoppiminen ovat ainakin minulla olennainen osa työtä.
Jotta pystyn tekemään päivittäisen työni, opettelen uusia asioita, etsin uusia ratkaisumalleja, hyödynnän tehokkaammin työkaluja, etsin suuresta massasta tietoa ja teen päätöksiä sekä valintoja, työskentelen eri tiimeissä ja verkostoissa sekä hyödynnän tekniikkaa ja selvitän vastaantulevia ongelmia.
Tämän lisäksi työhön kuuluu jatkuva itseni kehittäminen ja oman ammatillisen osaamisen ylläpito ja päivittäminen. Perinteisen koulutuksen rinnalle on tullut itsenäinen opiskelu työtä varten ja työssä. Omalta osaltani tämä näkyy erilaisten help deskien tai omien mentorointi/coach -kanavien tai netin muiden aineistojen tai verkkokoulutuksen hyödyntämisessä.
Jane Hart (Learning in the Modern Workplace 2017, 26-30) on kehittänyt modernin työpaikalla oppimisen mallin. Edelleen on tarvetta organisaatiojohtoiselle koulutukselle, mutta moderni työssäoppiminen edellyttää, että koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan relevantilla sekä kiinnostavalla tavalla huomioiden, miten ihmiset oppivat verkossa. Tämä tarkoittaa, että työpaikoilla hyödynnetään netin digitaalisia aineistoja, tuetaan sosiaalista digitaalista oppimista, toteutetaan oppimiskampanjoita sekä organisoidaan uudelleen koulutuksen sisältöä sekä toteutusta.
Organisaatioiden vastuulla on oppimisen mahdollistaminen
Modernissa työpaikalla oppimisessa on koulutuksen modernisoinnin lisäksi kaksi tärkeää näkökulmaa: esimiesjohtoisen oppimisen tukeminen ja työntekijäjohtoisen oppimisen mahdollistaminen. Yrityksissä tulee edelleen varmistaa esimiesten johtamisosaaminen ja erityisesti osaamisen johtaminen.
Tämän lisäksi on tärkeä miettiä, miten johtajia voidaan auttaa kehittämään oppimiskulttuuria tai miten esimiehet voivat tehostaa tiedonjakoa työpaikoilla ja mahdollistaa sosiaalista ja yhteistoiminnallista oppimista.
Yrityksen johto osaltaan ottaa kantaa, miten se suhtautuu työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin sekä miten kehittäminen/kouluttaminen organisoidaan.
Moderni työpaikalla oppiminen haastaa myös oppimisen arvioinnin. Oppimisessa ei arvioida vain yksittäisen oppijan osaamista vaan mitataan myös sitä, miten työpaikalla opittu näkyy muutoksena työssä, tiimityössä tai liiketoiminnan tuloksissa. Tulevaisuudessa moderni työpaikalla oppiminen haastaa siis meidät kaikki pohtimaan mitä ja miten asioita voi työpaikalla oppia sekä miten sitä arvioidaan.
Lähde
Hart, Jane (2017) Learning in the Modern Workplace. Centre for Learning & Performance Technologies.
Riikka Huhtala
Yhteyspäällikkö, oppimisratkaisujen asiantuntija
Riikka suunnittelee pitkäkestoisia koulutusohjelmia, jotka tähtäävät opiskelijan osaamisen kehittämiseen unohtamatta opitun tavoitelähtöistä soveltamista työpaikalla. Tänä syksynä Riikka miettii erityisesti sitä mikä asia auttaisi eniten oppimisessa ja miten oppimisen vaikuttavuutta voidaan arvioida.
