fbpx

TOP 5 ajankohtaista verkkokouluttamisessa juuri nyt

Verkkokouluttaminen elää jatkuvassa muutoksessa. Itse pyrin päivittämään osaamistani jatkuvasti uusien verkkokouluttamisen ilmiöiden ja trendien mukana. Jotkut hyväksi todetuista ilmiöistä jäävät käytäntöön pysyvämmin, osa muuttaa muotoaan ja jotkut väistyvät uusien tieltä.  

Verkko-oppimisratkaisuissa responsiivisuus ja saavutettavuus asettavat omat vaatimuksensa sisällöntuotanto-ohjelmien ja oppimismenetelmien valinnalle. Näiden rinnalle verkko-oppimisen ajankohtaisina trendeinä ovat viime aikoina nousseet mm. monimuoto-oppiminen, ketterän työssä oppimisen tukeminen, yhteisöllinen oppiminen sekä oppimisdatan ja tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa.

Pohdintojani siitä, mikä on ajankohtaista verkkokouluttamisessa juuri nyt

1. Monimuotoisuus

Jokainen ihminen on erilainen ja näin myös oppijat ovat erilaisia. Oppimiskokemusta muotoillessa onkin tärkeää ottaa erilaiset oppimistavat huomioon. Koulutettavan sisällön ja oppimisratkaisujen saavutettavuus sekä hyvä käyttäjäkokemus varmistavat, ettei esimerkiksi verkkokurssin suorittaminen vie liikaa energiaa itse oppimiselta, vaan oppija voi keskittyä olennaiseen. Ilahduttavaa on myös tiedostaa, että oppimisratkaisujen monimuotoisuuteen, saavutettavuuteen ja käytettävyyteen panostaminen edistää lopulta ihan jokaisen oppimista.

Verkko-oppimisratkaisujen muotoilussa monimuotoisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppimisen kokonaisuus rakennetaan mahdollistamaan erilaisten oppijoiden tehokas oppiminen eri oppimismuotoja ja -menetelmiä hyödyntäen. Myös oppijoiden erilaisten taustojen ja kulttuurien kunnioittaminen sekä jokaisen omien vahvuuksien hyödyntäminen on keskeistä monimuoto-oppimisen toteuttamisessa.

2. Ketterän oppimisen tukeminen

Ketterää oppimista tapahtuu jatkuvasti työn ohella. Oppimisratkaisut ja verkko-oppimisalustat tuleekin tänä päivänä suunnitella ketterän oppimisen tarpeisiin sopiviksi. Avainsanoja ketterän oppimisen mahdollistamisessa ovat joustavuus ja oppijan aktiivisen roolin tukeminen tiedon etsijänä.

Esimerkiksi mikro- tai nano-oppiminen sopii hektisessä arjessa elävälle oppijalle, joka tarvitsee tiedon nopeasti ja joka ei ehdi osallistumaan pidempään opiskeluun. Näissä opetus tapahtuu lyhyissä, helposti työn ohella suoritettavissa oppimisjaksoissa. Mikrokurssit ovat napakoita noin 5–10 minuutin verkkokursseja, kun taas nanokursseilla keskitytään aina vain yhden asian tai taidon oppimiseen, ja oppimista ohjataan usein mobiilissa esimerkiksi videoiden tai podcastien avulla.

3. Yhteisöllinen oppiminen

Näen yhteisöllisen oppimisen yhtenä tehokkaimmista oppimisen ja motivoinnin menetelmistä. Verkkokurssille yhteisöllisyyttä voidaan tuoda esimerkiksi yhteisöseinän tai erilaisten äänestystehtävien avulla. Oppimisen muotoilussa ja työpajatyöskentelyssä voi hyödyntää myös yhteistyöalustoja, jotka mahdollistavat keskustelemisen, yhteiskehittämisen ja oppimisen fasilitoinnin.

Mikäli yhteisöllisyys ei onnistu toivotulla tavalla esimerkiksi tietyllä sisällöntuotanto-ohjelmalla, kannattaa kuitenkin miettiä, voisiko yhteisöllistä oppimista tapahtua muulla tavoin oppimisprosessissa, esimerkiksi kannustamalla vuorovaikutukseen keskustelufoorumeissa tai ryhmätöiden tekemiseen. Kokemusten jakaminen, yhdessä ideointi ja vertaistuki ovat joka tapauksessa erinomaisia opettajia.

4. Oppimisdatan analysointi

Oppimisdataa voidaan kerätä esimerkiksi verkko-oppimisalustalla tai erilaisilla tutkimusmenetelmillä. Oppimisanalytiikan avulla on mahdollista seurata oppimisprosesseja ja tunnistaa sen mahdollisia haastekohtia. Oppimisen vaikuttavuutta pystytään arvioimaan ja seuraamaan määrittelemällä oikeita asioita mittaavat ja riittävän konkreettiset tavoitteet oppimiselle.

5. Tekoälyn hyödyntäminen

AI ja oppimisen automatisointi ovat ehdottomasti tulevaisuutta. Tekoälyn avulla voidaan jo tänä päivänä mahdollistaa yksilöllistä oppimista oppijan tarpeen mukaan tarjoamalla erilaisia tapoja kurssiaineiston ja tehtävien hyödyntämiseen, tulevaisuuden mahdollisuuksista puhumattakaan.

Verkko-oppimisalustalla voidaan esimerkiksi tarjota yksilöllisiä oppimistarpeita vastaavia kurssisuosituksia ja ohjata oppijaa yksilöllisesti. Näen myös tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuutena tunnistaa lisätukea tarvitsevat oppijat ja ohjata heitä lisämateriaalin pariin.

Verkkokurssilla tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi monivalintatehtävien vastausten ja palautteen automatisoinnissa. Automaattinen arviointi auttaa oppijaa ymmärtämään ja korjaamaan toimintatapaansa selittämällä ja perustelemalla oikeita ja vääriä vastauksia.

Mitä mieltä sinä olet verkkokouluttamisen ajankohtaisista ilmiöistä?

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan niistä lisää!

Laura Sobott

Oppimisen kehittäjä

Laura yhtenä Faros & Comin oppimisen kehittäjistä suunnittelee vaikuttavia, idearikkaita ja kohderyhmää puhuttelevia digitaalisia ratkaisuja – aina tavoitelähtöisesti.

Vinkkaa, linkkaa, twiittaa