fbpx

”Me emme tarvitse pedagogia” ja muita kuuluisia viimeisiä sanoja

Työssäni oppimisen asiantuntijana olen todellisella näköalapaikalla, kun puhutaan oppivista organisaatioista. Olen se kaveri, joka kutsutaan paikalle, kun asiakasorganisaatiossa keskustelu kääntyy henkilöstön osaamiseen kehittämiseen.

Keskustelut eri aloilla työskentelevien asiantuntijoiden kanssa ovat merkityksellisiä, jopa silmiä avaavia, sillä niiden ansiosta uskon oivaltaneeni jotain olennaista. Väitän, että jokainen organisaatio hyötyisi valtavasti pedagogisesta osaamisesta, mutta niissä ei useinkaan tunnisteta tätä tarvetta itse.

Tavoitteellista oppimista vai näennäistä puuhastelua?

Pedagoginen osaaminen on voittava valttikortti jokaiselle organisaatiolle alaan katsomatta. Pedagogit huolehtivat ensisijaisesti siitä, että henkilöstön osaamisen kehittäminen tapahtuu organisaation tavoitteiden suuntaisesti ja että sen avulla saavutetaan vaikuttavia oppimistuloksia. Ehkä tärkeimpänä, pedagogeilla on ymmärrys siitä, miten ihminen motivoituu ja oppii hankalampiakin asioita. Kukaan ei halua osallistua koulutukseen, jonka merkitystä ei tiedä tai – pahimmassa tapauksessa – jonka sisältöä ei ymmärrä.

Panosta pedagogiikkaan

Miksi pedagogiikkaan kannattaa panostaa? Yksi blogipostaus tuskin riittää palstatilaksi kaikille perusteluille, mutta lähestyn asiaa oikomalla pari matkan varrella kohtaamaani yleistä väärinkäsitystä.

❤️‍🔥 ”Tavoite on ihan selvä ja meillä on koulutusaineisto jo olemassa.”

Koulutus ilman kirkasta tavoitetta on puuhastelua ilman suuntaa. Liian usein kursseja ja koulutuksia lähdetään rakentamaan aineistosta käsin. Kun viime vuosituhannen pölyttyneitä kalvosulkeisia ollaan käytännössä sellaisenaan siirtämässä moderniin sisällöntuotanto-ohjelmaan, alkavat pedagogilla hälytyskellot soida. Taitava oppimisen asiantuntija ohjaa työskentelyä johdonmukaisesti aloittaen aina tavoitteen kirkastamisesta. Tavoite ei ole ympäripyöreä, vaan konkreettinen, ajankohtainen ja saavutettava.

❤️‍🔥 ”Tarinallisuus ei sovi näin teoreettiseen ja faktoihin perustuvaan koulutukseen.”

Tämä on yksi herkullisimmista väärinkäsityksistä, jonka osaava pedagogi oikaisee alta aikayksikön. Case-tehtävät konkretisoivat ja tuovat opetettavan asian lähelle koulutettavan omaa kokemusmaailmaa. Tarinaan pakattu tieto taas tuntuu jäävän oppijoiden mieleen kuin itsestään. Vaikea keksiä aihetta tai alaa, joka ei hyötyisi ihmisiin tunneperäisesti vaikuttavasta narratiivisesta pedagogiikasta.

❤️‍🔥 ”Vaikea aihe, vaikea koulutus.”

Tekstin tai ohjeen helppous vaikuttaa siihen, kuinka vaikeana itse aihe koetaan. Tätä kiinnostavaa ilmiötä on lähestytty tutkijoiden toimesta treeniohjeella, joka oli kirjoitettu kahdella eri tavalla: vaikeasti ja helposti luettavalla fontilla. Tutkimushenkilöt arvioivat helpon fontin treenin suoritusajaksi kahdeksan minuuttia, kun taas vaikean fontin treeni arvioitiin 15 minuutin mittaiseksi. Ohjeen lukemisen helppous ja itse treenin tekeminen sekoittui siis ihmisten mielissä. Tämä on ehdottomasti huomionarvoinen havainto, kun tavoittelemme helppouden ja sujuvuuden kokemusta koulutuksissamme. Vaikka koulutettava asiasisältö olisi vaikea, on olemassa keinoja helpottaa ohjeiden sisäistämistä.      

❤️‍🔥 ”Nämä ovat alalle tuttua jargonia, kyllä kaikki ymmärtävät.”

Sujuvat ja yleiskielestä tutut sanat tuntuvat turvallisilta. Tutkimuksissa lisäaineet, joiden nimi oli vaikea lausua, arvioitiin kokeessa vaarallisemmiksi kuin helposti lausuttavat, vaikka molemmat olivat keksittyjä. Kumpi sinusta kuulostaa vaarallisemmalta: Xyinghachan vai Howanta? Havaintoa voi hyödyntää myös uuden asian opettamisessa: älä käytä vaikeita sanoja, slangisanoja, jargonia tai tee asioista monimutkaisia.

Lähde:  Six Degrees of Social Influence, Kenrick D., 2012

Faros & Com apuna ja tukena

Minkälaisia ajatuksia teidän organisaatiossanne on ihmisten ja osaamisen kehittämisestä? Me Faros & Comilla autamme mielellämme murtamaan koulutusmyyttejä ja suunnittelemaan yhdessä voittavia henkilöstön osaamisen kehittämisen ratkaisuja!

Blogitekstistä kiitos entiselle faroscomilaiselle Emmalle, jonka kynästä teksti on alun perin syntynyt.

Vinkkaa, linkkaa, twiittaa